Kokemuskouluttaja on pitkäaikaissairas, vammainen tai heidän läheisensä, joka on saanut perusvalmiudet toimia kouluttajana mm. sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa. Kokemuskouluttajat pitävät kokemustietoonsa pohjaavia puheenvuoroja tai osallistuvat muulla tavoin tulevien ammattilaisten opetukseen. Kokemuskouluttaja avaa opiskelijoille toisenlaisen näkökulman ihmisten arkeen ja elämäntilanteisiin, kuin heidän saamansa muu ammatillinen koulutus.

Kaikilla kokemuskouluttajilla on oma tarina kerrottavaan. Yhtä kokemuskouluttajan prototyyppiä ei ole, vaan kokemuskouluttajina toimii hyvinkin erilaisia ihmisiä. Kunkin kokemuskouluttajaksi ryhtyvän on kuitenkin täytettävä tietyt soveltuvuuskriteerit. Niistä tärkein on, että oman elämäntilanteensa kanssa on sinut. Lisäksi sairastumisesta tai vammautumisesta tulee olla kulunut vähintään kolme vuotta.

Kokemustieto

Kokemustieto, jota kouluttajat jakavat, on heidän omaa tai läheistensä kokemusta sairauden tai vamman kanssa elämisestä. Tämä arjen asiantuntijuus tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden peilata muun opetuksen kautta saatua näkökulmaa sairauksiin ja vammoihin. Kokemustieto auttaa jäsentämään ja soveltamaan teoreettista tietoa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisiksi, kuten lääkäreiksi, sairaanhoitajiksi, lähihoitajiksi, fysioterapeuteiksi, toimintaterapeuteiksi ja sosionomeiksi opiskelevien ymmärrys potilaan kokemusmaailmasta syvenee kokemuskouluttajien tarjoaman kokemustiedon myötä.

Kokemuskoulutuksen tavoite

Kokemuskoulutustoiminnan lopullinen päämäärä on opiskelijoiden parantuneiden kohtaamistaitojen avulla muuttaa/vähentää stereotyyppistä asennoitumista ja edistää sairaiden, vammaisten ja heidän läheistensä elämänlaatua.